Joo'o, melkeinpä puolitoista vuotta, tai siis juuri sen verran on mennyt viime kirjoituksesta. Paljon on tapahtunut, pentuja syntynyt, kissoja kuollut ja elämä vienyt. Ensinnä omasta elämästä vähän päivitystä.

Erosimme Teemun kanssa jo toistamiseen tammikuussa 2008 ja olen nyt poikien kanssa elellyt keskenämme. Meillä menee itseasiassa aika kivasti vaikka muutamia asioita kaipaan paljon. Lähinnä sitä toista ihmistä auttamassa ja jakamassa arkea. Nyt saa tehdä ihan kaiken itse ja vapaata aikaa ei ole niin paljoa kuin toivoisin. No lapset kasvaa ja itsenäistyy ja kohtahan ne jo osaavat toimia äidin apulaisina. Nyt jo osaavat tehdä paljon joka on arkea helpottanut. Kasvatustoimintaan ero myös jonkin verran vaikuttaa ja vaikeuttaa kun ei voi jakaa mm synnytysvahtivuoroja mutta kaikesta selvitään, keinolla tai toisella. :)

Sitten eläinmaailmaan. Pentuja on syntynyt edellisen kirjoituksen jälkeen useita. Q-pentue keväällä 2008, jossa oli suklaakonna ja lila tytöt. Suklaakonna jäi sijoitukseen Vesilahdelle ja kyseiselle neidille suunnitellaan jo pentusia kesäksi. Jetta-emo hoiti pennut ensiluokkaisesti vaikka jouduttiinkin loppujen lopuksi yksi kuollut pentu leikkaamaan ulos. Nimittäin pari päivää synnytyksen jälkeen Jetta alkoi vuotamaan, sisälle oli jäänyt kuollut pentu mutta onneksi se saatiin leikattua ulos. Eläinlääkäri olisi steriloinut Jetan mutten antanut lupaa vaan astutin sen heti pentujen lähdettyä maailmalle uudestaan Kassulla. R-pentue syntyi sitten syksyllä -08. Sieltä tuli lila poika sekä ruskea ja lila tyttö. Kaikki pennut myin eteenpäin ja ne saivat varsin hyvät kodit.

Veera-britin astutin myös syksyllä ja ensimmäiset brittipentuni syntyivät helmikuussa -09. Pentujen eloa seuratessani päätin että se tulisi olemaan viimeinen brittipentueeni, en saanut samanlaista kipinää niistä kuin birmoista ja pentujen myötä Veerasta on tullut aikamoinen terrosisti muita kissoja kohtaan. Useaan otteeseen olen harkinnut jo sen antamista pois. On edelleen harkinnassa mutta katson ensin miten pentujen lähteminen vaikuttaa sen käyttäytymiseen. Vaikka pennut ovat kohta 13-viikkoa niin edelleen kaksi pentua on myymättä täällä kotona. Toivon että saisin ne myytyä vaikka jossakin näyttelyssä.

Sitten taas birmapentuihin. Polara jonka syntymää edellinen kirjoitukseni koski sai reilu viikko sitten omaa jälkikasvua. Elsan ja Aleksin luona syntyi kaksi suloista pentua, tyttö ja poika. Tyttöä en aio myydä vaan joko jää minulle itselleni tai sitten saa mennä sijoitukseen. Riippuu minkä tasoinen siitä kehittyy.

Lilla sai pentunsa lauantaina. Tulin illalla kotiin ja huomasin sen vuotavan verta. Se siirtyikin heti synnytyspesään ja alkoi ponnistella. Kello oli siloin noin 19.30. Kymmenen aikaa ei tulosta ollut syntynyt joten soitto päivystykseen. Se soitto jo muuten maksaa 9,90 euroa + 2,90 euroa/minuutti, aika hurjat taksat.

No lähdimme päivystykseen ja Lilla kovasti yritti synnytellä, tuloksetta. Päivystykseen saavuimme 22.30 ja heti Lillasta otettiin kaksi rtg-kuvaa. Kuvista näkyi että pentu oli lähes synnytskanavassa muttei kuitenkaan riittävän lähellä. Asento oli ihan oikea joten Lilla sai kalkkia ja oksitosiinia pistoksena vauhdittamaan supistuksia. Pentu ei kuitenkaan tullut ulos ja Lilla alkoi olla jo ihan tajunnan rajamailla, niin väsynyt se oli.

Kahden aikoihin se vihdoin leikattiin ja pyysin eläinlääkäriä poistamaan samalla Lillan kohdun. Kohtu olikin huonossa kunnossa ja epämuodostunut joten päästös oli oikea vaikka hieman korpeaakin että hieno tanskasta hankkimani siitoskissani on nyt kastraatti enkä saanut sitä niin toivomaani tyttöä Lillalta itselleni. No pääasia että prinsessani on hengissä ja imettää tuolla pesässään 3 kollin alkua. <3

Siinä vähän päivitystä elämään, palaan taas asiaan jossakin kohtaa.
Tanja

Vihdoinkin se on totta. Helmillä on elävä jälkeläinen! Eilis-iltana sain puhelun Helmin sijoituskodista että siellä ollaan kovin levottomana. Olin lasten kanssa keskenäni kotona, joten en voinut lähteä paikalle, mutta yritin psyykata hermostunutta tulevaa kätilöä puhelimessa parhaani mukaan. Lopetimme puhelun ja noin tunnin päästä se taas soi. Oli syntynyt pikkuinen ja täysin eloton pentu jota nyt elvytettiin ohjeideni mukaan, tuloksetta. Samalla hetkellä Teemu tuli kotiin ja minä pyyhkäisin samoilla ovilla ulos ja lähdin kohti sijoituskotia.

Pääsin perille nopeasti ja totesin heti että pienestä pennusta ei ole enää eläjäksi joten sen elvytyksestä sai luopua. Verenkierto oli jo lakannut toimimasta joten pentu oli ollut kuolleena jo ennenkuin edes syntyi. Vaikka minua hirvitti että näinkö tässä taas käy, niin en uskaltanut näyttää todellisia tunteitani sijoituskodin ihmisille. Yritin vain lohduttaa että tämä on tällaista ja menetyksia tulee.

Sitten Helmi alkoi taas ponnistamaan uudelleen ja sieltä syntyi pentu. Isokokoinen ja se liikkui! Otin nopeasti pennun käsittelyyn, koska en halunnut riskeerata mitään ja Helmi on muutenkin emo joka juuri ja juuri synnyttää mutta jättää loput ihmisten hoidettavaksi. Puhdistin pennun hengitystiet ja hieroin sitä. Hyvältä näytti, se hengitti itse ja liikkui. Annoin sen sijoituskodin hoiviin .

Pari tuntia vielä päivystin, mutta enempää pentuja ei kuulunut. Tämä eloon jäänyt kaveri oli tyttö ja niinkin hyvänpainoinen kuin 100 grammaa vaikka syntyikin 4 päivää ennen laskettua aikaa. Tyttö oli todella reipas ja löysi ihan itse tissinkin ja ahnaasti imi maitoa.

Pikkuinen saa nimekseen Tamus Polara ja hän ei ole myytävänä. Jos hyvä sijoituskoti löytyy, niin sijoitan hänet, mutta muuten pidän tytön ihan itse. Onhan hän sukunsa viimeinen haara ja minulle kultaakin kalliimpi...

Olipas taas näyttelyreissu. Huh huh! Olen edelleen aivan poikki. Kyllä nuo ulkomaan reissut ovat raskaita, todella raskaita. No nyt ei tarvitse ennen helmikuuta lähteä ulkomaille ainakaan kissojen kanssa.

Itse näyttely meni hyvin. Ihan sellaista hirveää menestystä ei tullut mutta kaikki mitä haettiin. Jälleen kerran suurimmasta menestyksestä vastasi Marina, joka lauantaina voitti kaikki kolme kilpailijaansa ja sai sertin. Marina oli myös ylivoimaisesti värin paras voittaen paljon vanhoja upeita birmoja. TP-valinnoissa vastassa olikin sitten Konna joten en odottanut mitään. Yllätys oli suuri kun muut kissat oli tiputettu pois ja jäljellä oli enää Marina ja Konna. Tietysti tuomari valitsi lopulta Konnan, mutta sanoi että kunhan Marina vielä aikuistuu niin menee Konnan ohi. Tuo oli jo todellinen kohteliaisuus koska Konna kuitenkin on suomen voittokkaimpia kissoja.

Sunnuntaina Marina myös voitti luokkansa, 4 kilpailijaa ja sai sertin ja oli taas Värin paras. TP-valinnoissa oli vastassa lauantain BIS-naaras, joten odotukset eivät todellakaan olleet korkealla. Odotetusti Marina hävisikin tuolle naaraalle joka sitten olikin Best In Show. Itse en nähnyt kissassa mitään erityistä kauneutta, mutta kaipa se sitten on kaunis kun on pärjännyt niin kovin hyvin. Kissa on nimeltään Just Catnap's Alma Snowflake. Kyseessä on nelosryhmän norski.
Tällainen katti:

Veera sai sertinsä molempina päivinä, eli valmistui Championiksi lauantaina ja sai ensimmäisen CACIBinsa sunnuntaina. TP-valintoihin ei ollut asiaa ja tuomarit kehottivatkin jättämään Veeraa tauolle, on kuulemma niin kesken vielä. Ni kunhan neiti valmistuu International Champpioniksi toivottavasti Forssassa, niin sitten olisi pennutustauon paikka.

Dumbolla ei ollut luokkakilpailua kumpanakaan päivänä ja se sai luonnollisesti sertinsä. Lauantaina kastraateista saatiin Värin paraskin valittua ja se meni selkeästi Dumbolle. Tp-valinnoissa Dumbo hävisi upealle Summerday's Olivia On my Mindille. Siinä on niin K A U N I S kissa vaikka en tabby-birmojen ystävä olekaan. Sunnuntaina ei värin parasta valittu, mutta Dumbo olikin tuomarin ainoa naaras kastraatti ja meni paneeliin, siellä ei odotetusti tullut menestystä.

Joka tapauksessa hieno näyttely ja tärkeintähän ovat nuo sertit, kaikki muu on ekstraa.

Nyt se on taas iskenyt. Hirveä polte. Autokuume. Kohteena on jokin "raaseri" eli vanha japanilaisvalmisteinen pikkuauto. Suomeksi sanottuna, mä haluan Corollan tai Carinan, sieltä seitkytluvulta. Talven aikana sellainen on pakko löytää.

Toisaalta taas Teemu ehdotti että hankittaisiin keväällä jokkisauto. Joo, hankitaan vaan, mutta mun jokkisajolupa meni vahaksi aikoja sitten. Eli pitäisi mennä kurssille. Se kurssihan nyt ei ole iso juttu ja hirveä hinku olisi kyllä ajamaan kilpaa. Oikeastaan mua alkoi innostamaan koko ajatus aikalailla. Siitä onkin aikaa kun olen jm-autolla viimeksi ajanut.

Kurssista tuli mieleeni että eilen saapui Ajoneuvohallintakeskukselta kirje:

"Arvoisa vastaanottaja

Ajoneuvohallintokeskus muistuttaa, että ajoneuvoliikennerekisterissä olevien tietojen mukaan ADR-ajolupanne päättyy 02.12.2007.

Jos haluatte jatkaa ADR-ajolupanne voimassaoloaikaa, Teidän on suoritettava ADR-täydennyskurssi ennen ajoluvan voimassaolon päättymistä, ja kurssin jälkeen sitä vastaava koe."

Että kurssille pitäisi mennä. Paljonkohan tuohonkin taas uppoaa rahaa. Pitäisi soittaa töihin ja kysyä onko siellä muita joilla lupa vanhenee ja maksaako ja järjestääkö työpaikka koulutuksen vaikka olenkin hoitovapaalla. Huhtikuussa mä palaan töihin ja sitten taas tarvitsen tuota lupaa, joten luulisi että on työnantajankin etu jos ne mut kurssittaa.

ADR-ajolupahan on virallisesti "vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävän ajoneuvon kuljettajan koulutustodistus".

Kerrassaan mahtava viikonloppu, kaikki meni putkeen. Veera sai ensimmäiset sertinsä ja hyvät arvostelut, mutta birmaneidot pitivät taas Tamus-kissojen lippua korkealla. Marina lauantaina EX 1, BIV-tot, NOM ja kaiken päälle vielä nuorten Best In Show. Se oli nyt Marinan kymmenes BIS tulos nuorten ja pentujen luokissa! Upea suoritus! Sunnuntaina sitten taas EX 1, BIV-tot, NOM ja paneelissa harmittava häviö äänin 4-5. Ensi viikonloppuna Marina jo kisaakin aikuisissa, saa nähdä jatkuuko huima menestys siellä puolella.

Sitten ihana Nitro. Se raukka karsittiin lauantailta, mutta sunnuntaina sitten tuli vaatimattomasti EX 1 ja pentujen Best In Show! Nitrolle se oli jo kolmas BIS tulos! Näyttelyssä oli myös Niva joka hävisi Nitrolle nominoinnissa. Alla kuva siskoksista, Niva vasemmalla, Nitro oikealla. Kiitos Markukselle hienosta kuvasta! Lisää Markuksen ottamia kissakuvia löytyy Kaiuksen galleriasta.